Kun ekan kerran näin estituloksen kaksi punaista viivaa, olin aivan shokissa. En huonolla tai hyvällä tavalla. Jos voisi puhua neutraalin asenteen shokista, niin tämä meni aika lähelle sitä. Istuin edelleen vessassa ja tuijotin testiä. Punaiset viivat hyppäsivät puikon testikentistä esiin kuin punainen liikennevalo yöllä. Poistuin vessasta kädet suuni peittona, kävelin keittiöön ja totesin:" Kaksi viivaa."
"Mitä?"
"Kaksi punaista viivaa. Vessassa."
"mitä se tarkoittaa?"
"Että olisin raskaana."
Istahdin keittiön pöydän ääreen ja tuijotin - jonnekin, en oikein muista mitä päässäni tuolloin liikkui. Kuulin kuinka K kävi tarkistamassa vessassa testin, sen jälkeen hän tuli halaamaan minua. Sitten hän kai lähti tupakalle, minä jäin pöydän ääreen.
Mitä pidemmälle päivä kulki, sitä paremmin aloin - aloimme toipumaan shokista. Tieto alkoi tuntua hyvältä ja ihanalta jo aika pian aamusta, varmuudeksi kauppareissulla haimme vielä toisen testin joka näyttikin edelleen positiivista.
En pystynyt olemaan kertomatta kenellekään. Porukkani saivat tietää jo saman illan aikana, K:n porukat maanantaina. Maanantaina varasin myös ensimmäisen neuvola-ajan, se on 16.huhtikuuta. Ensimmäinen ultra on 11. toukokuuta. En malttaisi odottaa :)
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
09.04. 2012
No nyt tilanne on siinä, että melkolailla koko ydinporukka isovanhempia myöten perheistämme tietää. Sisaruksille olisi kerrottu vasta tyyliin ensimmäisen ultran jälkeen, mutta pikkusiskoni piti olla niin pitkäkorva, että piti sitten ihan tasapuolisuuden nimissä kertoa muillekin sisaruksille. Isovanhemmille meinattiin kertoa vasta hieman myöhemmin, mutta anoppi sanoi kertoneensa jo K:n paapalle. Noh, vaikka kyseessä on mies, joka ei takuulla kerro muiden asioita eteenpäin, niin tuntui että pitäähän sitä minun isoäideillekin kertoa. Voi tätä tasapuolisuuden maailmaa.. Kieltämättä tässä olen itse kyllä niin innoissani koko touhusta, että saa nähdä milloin pääsen serkuilleni kertomaan :)
Raskaana oleminen tuntuu välillä ihan kauhealta. Jos en saa suuhuni jotain syötävää het kun vatsassa nälkä kurnahtaa, niin se tuntuu maailmanlopulta. Se on tällä hekellä oikeastaan se ainoa hirveä asia. Ennen olen pystynyt menemään näläntunteen kanssa eteenpäin aika reippaasti, nyt se on oksat pois ja syöksy jääkaapille.
Musta muuten tuntuu, että kaikki nämä raskausoireet on psykologisia.. Heti kun ymmärsin olevani raskaana, niin sitten alkoi vasta raskausoireet. Aristavat rinnat, tuo mainitsemani nälkä, etovat olot.. Alavatsakipristelyt alkoivat viikko ennen testiä, nekin kyllä kuvittelin kuukautisten alkamisoireiksi.
Nyt pitää mennä etsimään jääkaapista jotain syötävää, pannulla paistettu nuudelikanakasvispannu ei ollutkaan hyvää (oksennusrefleksi! Ja vaikka olen ennen tykännyt tästä ruoasta :/ ). DagNappit, mä nautin liikaa ruoasta, nämä reaktiot ei tunnu kivalta.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
16.04. 2012
Tänään on vihdoin se päivä. Eka neuvola! :) Aluksi olin aikonut mennä tähän neuvolaan yksin ja siitä oltiinkin puhuttu K:n kanssa. Olin nääs onnistunut tohkeissani saamaan ajan, joka ei periaatteessa käy K:lle hänen työaikansa vuoksi. Mutta eilen hän sanoi, että jos iltapäivällä ei ole palavereja tai muuta tähteellistä töissä, niin hänkin tähtää sitten mukaan klo 13.15 olevaan neuvolaan :) Ihana Mussu <3 Tosi ihanaa jos hänkin pääsee mukaan, on se kuitenkin tärkeää Isänkin saada olla mukana oman lapsensa saattamisessa tähän maailmaan ;) Tässä nyt odottelen viestiä häneltä, niin tietää sit orientoitua iltapäivään.. <3
Raskausoireista pahimpana jatkuu edelleen nälän aiheuttama pahoinvointi ja lisänä närästys. Pahoinvointia ilmenee siis lähinnä jos en heti ensimmäisen nälänkurnahduksen jälkeen saa jotain syötyä ja närästys taas johtuu tosi rasvaisesta ja raskaasta ruuasta. Harkitsen tässä vakavissani siirtymistä täysin kana- ja kasvislinjalle. Ne ovat ainakin kevyitä ja jotenkin tuntuu, että kevyet, raikkaat ja viileät ruoat ovat tällä hetkellä toimivia. Harmi vain että nyt tällä hetkellä aamuisin tuntuu kaapista löytyvän vain jugurttia, joka täyttää nuo kriteerit. Suolaista on paha löytää kylmänä, kevyenä ja raikkaana. Pitää pohtia tätäkin asiaa.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
22.04. 2012
Tänään on toistaiseksi näin aamusta ollut hyvä olo. Heti herättyäni söin omenan, ne uppoaa nyt kuin häkä minulle. Muita raskausoireita tässä vaiheessa ei olekaan ilmaantunut, jatketaan tähän malliin ;) Innolla odottelen niitä hetkiä, kun kohtu alkaa painamaan rakkoa.. Luin jostain kirjasta, että alkuraskautena nesteenkierto on tihentynyt ja vessassa saisi sen takia käydä öisinkin. Vielä en ole sitä huomannut, aamuisin kyllä, kun herää, on pakko heti päästä vessaan, on niin kova hätä.
Oon myös pohtinut sitä, että jos päiväsaikaan yritän syödä parin kolmen tunnin välein huonon olon välttämiseksi, niin miksi tämä sama sääntö ei vaikuta öisin kun nukun? Ei tosiaankaan haittaa, olen vain tyytyväinen ettei mun tartte herätä parin tunnin välein syömään jotain pientä :D Kai sitä ihmisen kroppa menee ns. säästöliekille nukkuessa..
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
11.05.2012
Meidän Pikku-Motti <3
------------------------------------------------------------------------------------------------------------
08.06.2012
Jos nyt oikein olen laskuissani pysynyt, niin tänään alkoi 16. raskausviikko, eli 16+0 :) en malttaisi odottaa että saisin tuntea jo liikkeet! Nyt olisi varmaan hyvä aika alkaa ottamaan masukuvia.. Päällimmäisenä olisi tietysti se asunnon etsiminen, tämä 50neliön kaksio ei tunnu tarpeeksi isolta. Haluaisin laittaa oikein lastenhuoneen, silleen kivasti tietysti ja se muuttaminen ja tavaroiden järjestely oikeille paikoilleen ja ja ja.. hih. Pitää ottaa pankkiin uudestaan yhteyttä ja tutkia noita lainapapereita tarkemmin ;)
Tämän postauksen jälkeen päivittelenkin lisää aiheesta blogiin omiin postauksiinsa. Käsityö blogina tämä säilyy edelleen, toivottavasti saisin käsityömojoni takaisin. Suunnitelmissa olisi hankkia ihana värejä puuvillalankaa ja tehdä niistä isoäidinneliöillä jokin ihana viltti Pikku-Motille. Ja sitten olen haikaillut ontelokuteesta, ehkä olisi aika itsekin virkata jokin kiva pikkuinen matto.. ;)
In other news:
- Turun keskiaikamarkkinoihin ei ole enää kuin vajaa kuukausi! :)
- Sain vakipaikan! Työsopimus allekirjoitetaan 18.06. :)
- Tämä kesä menee näemmä työttömänä, sinällään ei paha jos sattuis käymään niin että pääsis muuttamaan. En kuitenkaan laita kaikkea toivoa siihen, asunnon hankkiminen yhdessä kesässä ei vain ole realistista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti