30+2 :)

Hih, mihin tämä aika oikein vierähtää? Jälleen pohdin samaa asiaa :D

Tänään aloitin maalaamaan pikkusänkyä, pari ohutta maalikerrosta ja sänky näyttää jo aivan uudelta :) Maalaaminen tapahtuu, kuinka ollakaan, meidän parvekkeella. Sisällä ei yksinkertaisesti mahdu. Pitää kyllä siivota parveke ennen kunnon syys-/talvikelejä, tarkoitus olisi kuitenkin nukuttaa PikkuMottia parvekkeella parvekekärryissä. Olisi mahtavaa, jos pääsisi asumaan kolmioon tai peräti neliöön, mutta tällä kaksiolla mennään nyt toistaiseksi :) katsotaan sitten vuoden päästä, kuinka ahdasta alkaa olemaan..

Taisin napata lenssun poikasen tänään parvekkeella. Kurkku turtana ja nokka vuotaa. Toivottavasti en sairastu ensi viikolla oikein kunnolla, huomenna olisi neuvola ja keskiviikkona ensimmäinen perhevalmennus! Sitä odotan oikein innolla, ensimmäisen kerran aihe taisi olla synnytys ;) Seuraava kerta onkin jo seuraavana päivänä ja kaksi viimeistä kahtena seuraavana viikkona.

Huomaa kyllä, että raskaus alkaa olemaan loppumetreillään. Lauantaina käveltiin kirpparin kautta läheiseen prismaan ja koko matkan tuntui siltä, kuin jalat olisi painanut ihan hirveästi ja ylämäet tuntui ihan kauheilta. Asiaa ei auttanut se, että ennen reissua piti niin armottomasti tössöttää ympäri kämppää ja touhuta kaikkea ylimääräistä ja panikoida ja stressata :D

Stressaamisesta puheenollen, stressasin viime viikolla sokeriarvojani, jotka pyöri ihan huimissa sfääreissä. Tarkoitus olisi siis kolme kertaa/kolmena päivänä mitata arvoja ja nyt tällä viikolla mittasin viitenä päivänä kun arvot tuntuivat heittelevän miten sattuu. Katotaan nyt mitä terkka sanoo huomenna..

Tänään tunsin/huomasin/tajusin ensimmäistä kertaa PikkuMotin hikan! Tuli semmoisia hassuja nykäyksiä niin tasaiseen tahtiin, että pakko niiden oli olla hikkaa :) aikaisemmin illalla soiteltiin äiteen kanssa ja silloin Motti oikein kunnolla venytteli ja möyri massussa. Näin kuinka jalka veti vatsan pintaa myöden! Pikku alieni vatsassani <3