On jännää olla raskaana. Ensimmäiset kuukaudet menee arvuutellessa, että olenko oikeasti raskaana sekä tasapainoillessa kehossa tapahtuvien hormonaalisten reaktioiden kanssa. Etova olo ja pahoinvointi ei ollut toivelistallani, mutta pääsin niistäkin osalliseksi. Raskauden sulautuminen osaksi arkirutiineja on ollut hämmentävää jja välillä ihan havahtuu taas omaan tilaan, et "Hei, mä oon raskaana!". Tätä mä oon toivonut jo niin kauan ja nyt kun se oikeasti on kohdalla, niin tuntuu kuin raskaudesta ei osaisi nauttia ihan täysillä. Että vielä pitäisi olla astetta innostuneempi ja täysillä kuuluttaa kaikille raskaudestaan. Vauvan potkut mahan sisällä on jotain aivan uskomatonta, ne tuntuu edelleenkin ikäänkuin ilman kiertämiseltä. Voimakkaampia ja selkeämpiähän liikkeet on jatkuvasti ja ainakun liikkeitä on tullut, oon pyrkinyt pysähtymään ja huomioimaan pikku potkijan. Työn keskellä siihen ei välttämättä ehdi, mikä tietysti harmittaa. Mutta työ on työ ja sekin on hoidettava :)
Laskeskelin tässä, että äitiysloma alkaa 18.10., eli melkolailla tasan kaksi kuukautta siihen. Ja vähän reipas kolme kuukautta laskettuun aikaan <3 vielä on siis aikaa laittaa koti pikkuista varten valmiiksi! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti